Miten Suomi ja Eurooppa voivat pärjätä tekoälykilpailussa? Nostot SuomiAreenan pyöreästä pöydästä
AI Finlandin ja Helsingin yliopiston järjestämä pyöreän pöydän keskustelu keräsi SuomiAreenan yhteydessä Porissa yhteen 20 korkean tason toimijaa eri sektoreilta. Osallistujina oli kansallisen ja EU-tason poliittisia päättäjiä, suuryritysten ja startupien ylintä johtoa, viranomaisia, julkisen sektorin asiantuntijoita sekä tekoälytutkijoita. Keskustelun tavoitteena oli tunnistaa keskeisiä toimenpiteitä ja mahdollisuuksia, joiden kautta Suomi ja Eurooppa voivat vahvistaa asemaansa tekoälyn kehittämisessä ja soveltamisessa. Keskustelusta syntyneen muistion johtopäätökset toimitetaan osaksi vaikuttamistyötä Euroopan komission varapuheenjohtajalle Henna Virkkuselle sekä Suomen työ- ja elinkeinoministeriölle.
Keskustelun keskeiset havainnot
1. Kyky mukautua ja uudistaa toimintaympäristöä ratkaisee menestyksen
Tekoälyn nopea kehitys haastaa perinteisiä rakenteita kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Keskustelussa korostui havainto, että menestyminen ei perustu pelkästään osaamisen tai resurssien määrään, vaan kykyyn mukautua muutokseen, ja ennen kaikkea kykyyn muokata omaa toimintaympäristöä sen mukaisesti.
Tässä kontekstissa korostuu koulutuksen rooli. Suomen koulutusjärjestelmässä tulisi vahvistaa valmiuksia, jotka auttavat yksilöitä sopeutumaan tekoälyn tuomaan murrokseen. Tekoälylukutaito on nostettava keskeiseksi osaksi koulutusta ja elinikäistä oppimista. Koulutuksen tulee keskittyä vahvistamaan taitoja, joita kone ei voi korvata; empatiaa, vuorovaikutusta, kriittistä ajattelua ja luovuutta, joilla on kasvava merkitys tulevaisuuden työelämässä ja kansalaisyhteiskunnassa. Keskustelussa nousi esiin myös tarve laajentaa koulutuspoliittista keskustelua nuorten koulutuksesta koko väestön osaamisen kehittämiseen. Tekoälyyn liittyvä muutos edellyttää erityisesti työikäisen väestön uudelleenkoulutusta ja resilienssiä.
Keskustelussa nostettiin esiin, että tekoälyn hyödyntäminen tieteessä on Euroopalle strateginen mahdollisuus nousta globaalin kilpailun kärkeen, mutta tämä vaatii osaamisen ja investointien kohdentamista sekä vahvoille tutkimus- että perinteisille teollisuussektoreille, kuten esimerkiksi auto- ja lääketeollisuuteen. Samalla on kehitettävä ekosysteemejä, joissa tekoälyosaajat, tutkijat ja yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä. Myös kyky tuotteistaa tekoälyratkaisuja nostettiin merkittäväksi kilpailutekijäksi.
2. Ohjelmistokerros on strateginen alue – myös kustannusten ja suvereniteetin näkökulmasta
Tekoälyn tuoma lisäarvo ei synny pelkässä infrastruktuurissa tai suurissa kielimalleissa, vaan ohjelmistokerroksella on keskeinen rooli arvonluonnissa. Keskustelussa todettiin, että juuri tässä kerroksessa tapahtuu suurin murros, ja se määrittää, missä ja miten tekoälyn hyödyntäminen skaalautuu käytännössä.
Suomessa ohjelmistokehityksen ja soveltavan osaamisen roolia tulee vahvistaa osana kansallista ja eurooppalaista strategiaa. Keskustelussa todettiin, että Suomi on ollut eturintamassa ohjelmistokehityksen ulkoistamisessa, mikä on heikentänyt kykyä hallita omaa teknologista infrastruktuuria ja kustannusrakennetta. Tämän seurauksena myös kyky vaikuttaa sovellustason sääntöihin ja hinnoitteluun on vähentynyt.
Ohjelmistokerros määrittää olennaisesti tekoälyn käyttöönoton kustannuksia. Jos tämä osa-alue jää pelkästään suurten ulkopuolisten toimijoiden hallintaan, se voi heikentää pienten ja keskisuurten yritysten sekä julkisen sektorin mahdollisuuksia ottaa teknologia käyttöön kustannustehokkaasti ja turvallisesti.
Euroopan komission julkistamien, suunnitteilla olevien gigatehdas-tyyppisten hankkeiden katsottiin tarjoavan selkeän mahdollisuuden vahvistaa Suomen ja Euroopan tekoälyinfrastruktuuria. Keskustelussa kuitenkin korostettiin, että pelkät konkreettiset infrastruktuuri-investoinnit, kuten datakeskukset, eivät yksin riitä, vaan niiden tulee kiinnittyä osaksi ohjelmisto- ja sovelluskerroksen kehittämistä, joka on olennainen osa toimivaa infrastruktuurikokonaisuutta. Suomen tulisikin kohdentaa strategiset panostukset myös väliohjelmistokerroksen (middleware) vahvistamiseksi.
3. Yrityksissä ja julkisella sektorilla tekoälytransformaatio edellyttää selkeää tulosjohtamista
Keskustelussa tuotiin esiin tarvetta terävöittää tekoälyyn liittyvien hankkeiden johtamista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tekoälyinvestointien onnistuminen edellyttää selkeitä tavoitteita, tulosmittareita ja tulosjohtamista. Erilaiset kokeilut tekoälyn saralla ovat välttämättömiä, mutta eivät riitä, mikäli niitä ei liitetä osaksi systemaattista strategista kehittämistä.
Esimerkiksi asiakaspalveluagenttien kehittäminen, energiajärjestelmien optimointi ja hallinnollisten prosessien tehostaminen tekoälyn avulla ovat jo osoittaneet merkittäviä liiketoimintahyötyjä. Tuloksia ei kuitenkaan saavuteta ilman johdon sitoutumista, priorisointia ja kykyä toteuttaa muutoshallintaa organisaation eri tasoilla.
Keskustelussa painotettiin, että sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tarvitaan parempaa muutosjohtamista ja strategista koordinointia. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, joissa tekoälyn käyttöönottoa estävät usein resurssien niukkuus ja epäselvyys hyödyntämismahdollisuuksista. Julkisella sektorilla puolestaan tarvitaan pitkäjänteistä ohjelmajohtamista, jossa tekoäly nähdään keinona parantaa tuottavuutta, palvelukykyä ja vaikuttavuutta.
Johtopäätös
AI Finlandin ja Helsingin yliopiston järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa nousi kolme teemaa Suomen ja Euroopan aseman vahvistamiseksi globaalissa tekoälykilpajuoksussa. Ensinnäkin tekoälyosaamisen kehittämistä on tehtävä määrätietoisesti kaikilla koulutuksen ja työelämän osa-alueilla. Tekoälyn aiheuttama murros edellyttää osaamisen kehittämistä ei vain nuorten, vaan koko työikäisen väestön keskuudessa, erityisesti uudelleenkoulutuksen ja resilienssin vahvistamisen kautta. Toiseksi infrastruktuuria tulee kehittää kattavasti: pelkän laskentakapasiteetin ohella tarvitaan myös panostuksia ohjelmisto- ja applikaatiokerrosten kehittämiseen, ja sitä kautta kustannustehokkaita, skaalautuvia ratkaisuja. Lisäksi yrityksiltä ja julkiselta sektorilta on edellytettävä vahvempaa tulosohjattua tekoälykehityksen johtamista. Lisäksi tarvitaan kykyä hyödyntää tekoälyä konkreettisesti kilpailuedun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Suomi ei pärjää tekoälykilpailussa massalla, mutta voi menestyä laadulla, yhteistyöllä ja rohkeudella. Meillä on mahdollisuus nousta edelläkävijäksi, jos keskitymme osaamiseen ja teemme strategiset valinnat ajoissa.
Lisätietoja
Saara Harjula
Yhteyspäällikkö, Helsingin yliopisto