
AI Finland & Headai osaamiskartoitus
Mitä tekoälyosaamista etsimme ja tarvitsemme?
Millaisia tekoälytaitoja kansainväliset kasvuyritykset etsivät – ja miten ne eroavat suomalaisyritysten tarpeista? Headai analysoi tuhansia työpaikkailmoituksia selvittääkseen, millaista tekoälyosaamista tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tarvitaan. Teknologiateollisuuden ja AI Finlandin toimeksiannosta tehty kartoitus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten suomalaiset yritykset voivat oppia globaaleilta edelläkävijöiltä tekoälyosaamisen hyödyntämisestä kilpailuedun saamiseksi. Samalla tarkasteltiin, mitä tekoälyn osa-alueita tutkitaan aktiivisesti – ja mitkä teemat erottuvat Suomessa.

Kartoituksen opit suomalaisyrityksille
Yritysten osaamistarpeiden vertailu paljastaa vahvuutemme ja korkean kypsyysasteen tietyillä sektoreilla. Erityisesti pelialalla ja ohjelmistokehityksessä osaamistarpeemme ovat hyvin linjassa globaalien edelläkävijöiden kanssa – haemme tekoälyosaamista vahvasti teknisellä kulmalla. Huolestuttava havainto on, että siinä missä globaalit kasvuyritykset rekrytoivat laajasti generatiivisen tekoälyn, markkinoinnin ja myynnin alueille, suomalaisissa rekrytoinneissa tekoäly näyttäytyy usein IT-osaston kyvykkyytenä tai tukitoimintona. Alla kolme oppia, jotka voivat auttaa suomalaisia yrityksiä vahvistamaan kilpailukykyään tekoälyn aikakaudella.
Integroi tekoäly liiketoimintaan, myyntiin ja markkinointiin
Kansainväliset kasvuyritykset hyödyntävät tekoälyä liiketoiminnan jokaisessa kerroksessa – asiakaspolun ymmärtämisestä brändin rakentamiseen ja personoituun myyntiin. Suomessa tekoäly on usein rajattu teknisiin tiimeihin. Todellinen kilpailuetu syntyy, kun AI otetaan käyttöön myös kaupallisissa toiminnoissa ja strategisessa suunnittelussa.
Hyödynnä tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksia
Globaalit toimijat rakentavat vahvoja verkostoja yliopistojen, tutkimuslaitosten ja startup-ekosysteemien kanssa. Suomessa yhteistyö tutkimuksen ja liiketoiminnan välillä on laadukasta, mutta usein projektiluonteista. Pitkäjänteinen kumppanuus ja avoimet innovaatiomallit voivat kiihdyttää uuden osaamisen syntyä ja skaalausta – erityisesti generatiivisen tekoälyn kaltaisilla nopeasti kehittyvillä alueilla.
Kyse ei ole vain mukana pysymisestä – vaan suunnan näyttämisestä
Tekoäly ei ole enää vain tekninen työkalu – se on tulevaisuuden kasvun moottori. Kansainväliset yritykset näkevät AI:n organisaation ytimessä, eivät vain sen reunoilla. Suomalaisyritykset voivat ottaa etunojan omilla vahvuusalueillaan – esimerkiksi kestävyydessä, asiakaskeskeisyydessä ja ohjelmisto-osaamisessa – mutta se vaatii aktiivista otetta ja halua siirtyä seuraavalle tasolle.
Millaista tekoälyosaamista kansainväliset edelläkävijät rekrytoivat?
Globaaleissa edelläkävijäyrityksissä tekoäly ei ole vain tukitoiminto – se on liiketoiminnan ydin. Nämä yritykset ovat aidosti AI-keskeisiä: tekoäly toimii niiden kilpailukyvyn moottorina ja innovaatioiden perustana. Rekrytointi painottuu vahvasti tekoälyosaajiin, joiden avulla kehitetään uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Erityisen kysyttyä on tekninen osaaminen, kuten koneoppiminen, generatiivinen tekoäly, pilvipalvelut, tietoturva, web-teknologiat ja ohjelmistokehitys. Myös tutkimuksellinen ajattelu sekä alusta- ja järjestelmäosaaminen ovat keskeisiä kyvykkyyksiä nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä.

What kind of AI talent do global leaders recruit?


What AI skills are Finnish tech companies looking for?
Millaista tekoälyosaamista suomalaiset teknologiayritykset etsivät?
Suomalaiset teknologiayritykset eivät ole pääosin AI-yrityksiä. Niiden liiketoiminta perustuu usein perinteisiin teollisuuden aloihin, kuten laivateollisuuteen, automaatioon ja elektroniikkaan. Tekoäly nähdään näissä yrityksissä soveltavana työkaluna, ei liiketoiminnan ytimenä. Tekoälyyn liittyvät rekrytointitarpeet ovat tyypillisesti suppeampia ja tukevat muuta teknologia- ja palveluliiketoimintaa. Vaikka tekninen osaaminen, kuten konetekniikka ja elektroniikka, on edelleen tärkeää, suurin paino on tekoälyn käytännön soveltamisessa. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tuotannossa, asiakaspalvelussa ja liiketoiminnan kehittämisessä.
Suomalainen vs. kansainvälinen tekoälytutkimus
Suomalainen tekoälytutkimus on vahvaa erityisesti soveltavilla aloilla, kuten ohjelmistokehityksessä, peliteollisuudessa ja meriteollisuuden ratkaisuissa. Tutkimus yhdistyy tiiviisti käytännön tarpeisiin ja toimii usein yrityslähtöisen kehittämisen tukena. Vahvuuksia ovat myös kestävyysteemat, asiakaskeskeisyys ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa.
Kansainvälisesti tekoälytutkimuksen kenttä on laajempi ja rahoitusvolyymit merkittävästi suurempia. Suurilla toimijoilla, kuten Yhdysvalloilla ja Kiinalla, on resursseja investoida perustutkimukseen, suurten kielimallien kehittämiseen, generatiiviseen tekoälyyn sekä tekoälyn yhteiskunnallisiin, eettisiin ja liiketoiminnallisiin vaikutuksiin. Näissä maissa AI-tutkimus toimii paitsi innovaation moottorina, myös strategisena geopoliittisena työkaluna.

Finnish AI research vs. Global AI research
Tutustu Teknologiateollisuuden osaamispulssiin