Tekoälyosaamisen kipupisteet: missä suomalaisyritykset jäävät jälkeen globaaleista edelläkävijöistä?
Viime vuosien kiihtyvällä tekoälykehityksellä on ollut merkittävä vaikutus yritysten ja organisaatioiden osaamistarpeisiin. Siinä missä uusia taitoja tarvitaan lähes jokaisessa roolissa, tekoälyn myötä muuttuvat prosessit ja jopa kokonaiset liiketoimintamallit luovat tarpeen täysin uudenlaisille rooleille ja kyvykkyyksille. Mutta miten käynnissä oleva valtava murros käytännössä näkyy työmarkkinoilla? Millaisen kuvan työpaikkailmoitukset luovat yritysten osaamistarpeista – niin Suomessa kuin kansainvälisesti?
Suomalainen deeptech-startup HeadAI toteutti Teknologiateollisuudelle ja AI Finlandille laajan analyysin, jossa tuhansien suomalaisten teknologiayritysten avoimista työpaikkailmoituksista löytyviä asiasanoja analysoitiin ja verrattiin globaalien edelläkävijäyritysten vastaaviin HeadAI:n omaa tekoälymallia käyttäen. Analyysissa pyrittiin selvittämään, millaisia kyvykkyyksiä juuri tällä hetkellä haetaan, ja millä tavalla suomalaisyritysten tarpeet eroavat kansainvälisten verrokkien vastaavista. Tulokset piirtävät selkeän eron suomalaisyritysten ja globaalien edelläkävijäyritysten osaamistarpeiden välille.
Yritysten osaamistarpeiden vertailu paljastaa vahvuutemme ja korkean kypsyysasteen tietyillä sektoreilla. Erityisesti pelialalla ja ohjelmistokehityksessä osaamistarpeemme ovat paljolti linjassa globaalien edelläkävijöiden kanssa. Haemme aktiivisesti tekoälyosaamista näillä aloilla teknisellä kulmalla, kuten myös globaalit verrokit.
Alakohtaisten havaintojen lisäksi huomiot organisaation eri toimintojen AI-osaamistarpeista ovat mielenkiintoisia. Hälyttävä uutinen on, että suomalaisyrityksissä tekoälytaidot nähdään edelleen vahvasti it-osaston kyvykkyyksinä. Sen sijaan globaaleilla edelläkävijöillä tekoäly ei ole vain tekninen ratkaisu; se on keskeinen kilpailuetu ja osaamistarve myös markkinoinnissa, myynnissä, strategiassa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Rekrytointi-ilmoitukset paljastavat, että suomalaiset yritykset eivät vielä systemaattisesti hae tekoälyosaamista laajasti organisaation eri toiminnoissa, etenkään kaupallisissa funktioissa. Tämä rajaa tekoälyn soveltamista ja hidastaa sen integroimista osaksi koko liiketoimintaa. Suomalaisyrityksissä tekoäly nähdään tukielementtinä, ei liiketoiminnan ja tekemisen ytimessä.
Suomessa yritysten tekoälyosaamista tulee kehittää paitsi syvyyden myös leveyden suuntaan. Tekoälyn hyödyntämiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen, organisaation kattava osaamiskartta, jossa määritellään tekoälyn käyttökohteet ja sitä kautta osaamistarpeet laajasti. Edelläkävijäyritykset hyödyntävät tekoälyä strategisesti ja monialaisesti. Heillä tekoäly on keskeisessä roolissa niin markkinoinnissa, myynnissä, asiakaskokemuksen kehittämisessä kuin strategiatyössä, mikä näkyy suoraan rekrytoitavissa osaamisprofiileissa työpaikkailmoitusten kautta. Monialaiset tiimit, joissa yhdistyy tekninen ymmärrys ja liiketoiminta-ajattelu ovat tulevaisuuden menestyksen edellytys. Tekoälyosaamisen kasvattaminen ja rekrytoiminen kaikkiin yrityksen funktioihin on välttämättömyys, jos haluamme pysyä kehityksen mukana.
Lisätietoja
