Viisi uskomusta tekoälymuutoksesta – ja miten yritysten opit hyödyttävät myös julkista sektoria
AI Finland on kahden ja puolen toimintavuotensa aikana kerännyt yhteen lähes 500 yritystä ja organisaatiota jakamaan oppejaan tekoälymuutoksesta. Monessa yrityksessä systemaattista työtä tekoälyn käyttöönottamiseksi on tehty määrätietoisesti, ja tuloksia alkaa näkyä. Myös Suomen julkinen sektori on käynnistänyt tekoälymuutoksen, ja selvää on, että siinä onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua myös yksityisen sektorin kanssa. Yritykset toimivat julkisen sektorin kumppaneina ja toimittajina. Sektorit eroavat toisistaan perustehtäviltään ja toimintalogiikaltaan, eikä niitä voi suoraan rinnastaa. Julkinen sektori voi silti oppia edelläkävijäyritysten tähänastisista kokemuksista.
AI Finland osallistui kuluneen kevään ja syksyn aikana neljään kunta- ja alueministeri Ikosen järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun, joiden teemana oli julkisen sektorin tekoälymuutos eri näkökulmista. Keskusteluissa pureuduttiin julkisen sektorin hallinnon, kuntien ja kaupunkien sekä hyvinvointialueiden tekoälytransformaatioon, minkä lisäksi sarjan viimeinen pyöreä pöytä keskittyi tutkimuksen rooliin tekoälymuutoksessa. Edustimme jokaisessa keskustelussa yksityisen sektorin näkökulmia, ja toimme pöytiin oppeja sekä huomioita suomalaisyritysten tekoälytransformaatioista.
Keskustelut osoittivat, että tekoälymuutoksen tarpeeseen on julkisella sektorilla herätty ja se otetaan tosissaan. Ratkaistavia kysymyksiä ja haasteita riittää, ja samat teemat toistuivat keskustelusta toiseen: dataan ja datan jakamiseen liittyvät käytännöt, lainsäädännölliset kysymykset tekoälyn käytöstä päätöksenteossa ja prosesseissa, johtamisen murros ja toimintatapojen sekä prosessien uudistamisen tarve. Tekoälyyn ja käsillä olevaan murrokseen liittyy joukko uskomuksia, jotka istuvat tiukassa niin julkisella sektorilla kuin yrityskentässä. läpi viisi yleistä uskomusta, ja mitä me AI Finlandissa olemme oppineet niiden paikkansapitävyydestä yrityksissä.
Uskomus 1: Tekoälymuutos tähtää vain kustannussäästöihin ja leikkauksiin.
Oppi yrityksiltä: Yritykset, jotka ovat tyytyväisimpiä tekoälystä saamiinsa tuloksiin käyttävät sitä tuotteidensa ja palveluidensa parantamiseen, eivät vain kustannusten leikkaamiseen. Myös julkisella sektorilla on nähty tästä lupaavia esimerkkejä, muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kaksi vuotta kestänyt pilotti, jossa espoolaisen Gosta Labsin tekoälypohjainen sanelu vapautti lääkäreiltä aikaa potilaiden kohtaamiseen ja säästi aikaa rutiinitöistä. Tekoälymuutos tarkoittaa myös laadukkaampia palveluita, enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen ja vähemmän epämieluisia rutiinitöitä.
Uskomus 2: Kun työntekijöille annetaan tekoälytyökalut käyttöön, tuloksia alkaa näkyä.
Oppi yrityksiltä: Johdon rooli ratkaisee. Vaikka muutos lähtee usein liikkeelle ruohonjuuritasolta, se skaalautuu ja tuottaa arvoa vasta, kun johto on sitoutunut ja valmis investoimaan aikaa sekä rahaa. Tekoälyn mahdollisuuksien ja rajoitteiden ymmärtäminen on mahdollista vain tekoälyä itse käyttämällä – siksi myös johdon on käytettävä uusia tekoälyteknologioita aktiivisesti. Suurimmat haasteet tekoälymuutoksessa ovat investointien ja osaamisen puute sekä epäselvät vastuut ja prosessit. Jokainen näistä on loppupeleissä johtamiskysymys.
Uskomus 3: Tekoäly vie työpaikat.
Oppi yrityksiltä: Tekoäly muuttaa työtä merkittävästi, ja moni tehtävistä muuttuu. Osaamisen kehittämiseen panostaminen on nyt välttämätöntä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi syyskuussa Suomen työmarkkinoihin keskittyvän tutkimuksen, jonka mukaan tekoäly ei hävitä ihmistyötä, vaan korvaa osan nykyisistä tehtävistä, mutta se myös täydentää ihmisen työtä ja synnyttää kokonaan uusia tehtäviä. Tutkimuksen mukaan näiden yhteisvaikutus ihmistyön määrään on todennäköisesti myönteinen, ja Suomen suurin tekoälyyn liittyvä riski ei ole massatyöttömyys vaan tekoälyn liian hidas käyttöönotto. Useat yritykset, jotka keskittyvät uusien tuotteiden ja palveluiden rakentamiseen tekoälyllä, kasvavat ja palkkaavat tälläkin hetkellä aktiivisesti.
Uskomus 4: Jokaisella organisaatiolla on omat spesifit haasteensa ja niihin tarvitaan räätälöityjiä ratkaisuja.
Oppi yrityksiltä: AI Finlandin lähes 500 organisaation verkosto on osoittanut, että yritysten haasteet toimialalta toiselle ovat hyvin samankaltaisia. Näemme myös, että näihin haasteisiin on tarjolla suuri määrä tuotteistettuja ratkaisuja, joita myös julkinen sektori voi hyödyntää. Tuotteistettujen ratkaisujen käytön etuna on skaalautuvuus sekä se, että niitä käyttämällä yritykset saavat erittäin arvokkaita julkisen sektorin referenssiasiakkaita. Referenssiasiakkaana julkinen sektori voi toimia suomalaisyritysten kansainvälistymisen vauhdittajana.
Uskomus 5: Suomessa ollaan tekoälyn saralla alkutekijöissä, ja olemme jääneet auttamatta jälkeen.
Oppi yrityksiltä: Suomalaisyritykset ovat lähteneet pilotoimaan tekoälyn käyttöä rohkeasti ja ovat tutkimusten mukaan EU:n kärkikastia tekoälyn hyödyntämisessä, vaikka ratkaisujen laajamittainen tuotantoon vieminen ja skaalaaminen on vasta alussa. Myös julkisella sektorilla on esimerkkejä toimijoista, jotka ovat tehneet urauurtavaa työtä toimintojen tekoälyistämisessä. Esimerkiksi tuoreen terveydenhuollon tekoälykartoituksen mukaan 48 % Suomen sote-sektorin tekoälyhankkeista on tuotantokäytössä, korkein osuus Pohjoismaista.
Keskeinen kysymys onkin, miten näiden organisaatioiden toimintamallit, opit ja innostus saadaan skaalattua koko Suomen julkiselle sektorille.
Moni näistä opeista kertoo saman asian: ratkaisuja ja onnistumisia on jo, mutta kohtaanto ja skaalaus uupuvat. AI Finland haluaa toiminnallaan tuoda yritysten oppeja ja ratkaisuja lähemmäs julkisen sektorin tekoälymuutosta. Siksi olemme kehittäneet yhteistyössä Sitran kanssa alustan, jonka tavoitteena on vauhdittaa koko Suomen tekoälyistämistä tuomalla yhteen tarpeet, tuotteet, tekoälyn hyödyntäjät ja tarjoajat. Sen sijaan, että jokainen hyvinvointialue tai kunta etsisi ja pilotoisi ratkaisuja erikseen, alusta tunnistaa vastaavan tarpeen jo ratkoneet suomalaisyritykset ja -organisaatiot, ja mahdollistaa esimerkiksi potentiaalisten konsortiokumppaneiden tunnistamisen. Näin päällekkäinen työ vähenee ja hyvät käytännöt leviävät nopeammin toimijalta toiselle. Kutsumme mukaan jokaisen julkisen sektorin toimijan kirjautumaan ja kokeilemaan rohkeasti, millaisia tarpeita ja ratkaisuja Suomesta jo löytyy. Rekisteröidy osoitteessa 10x.aifinland.fi.
Lisätietoja
