Selvityksemme paljastaa: tekoälyn suurin potentiaali on asiantuntijatyössä, jatkossa tutkimuksessa
Suomella on ehkä vielä hetken harvinainen etulyöntiasema tekoälyn hyödyntämisessä. AI Finlandin ja Business Finlandin juuri julkaisema AI in Finnish Business 2026 -selvitys piirtää kuvan maasta, joka on tietämättään edelläkävijä, mutta jää pian jälkeen, jollemme onnistu syventämään tekoälyn käyttöämme.
Suomalainen asiantuntijatyö on hyödyntänyt tekoälyä maailman parhaiten
Suomi sijoittuu maiden välisissä vertailuissa kärkeen kun mitataan tekoälyn valmistyökalujen käyttöä. Euroopan investointipankin EIBIS-tutkimuksen mukaan olemme EU:n ykkösmaa generatiivisen tekoälyn käytössä: 66 % suomalaisyrityksistä käytti generatiivista tekoälyä vuonna 2025, kun EU-keskiarvo oli 37 % ja Yhdysvaltojen 36 %. Eurostatin Digital Intensity Indexissä olemme niin ikään ensimmäisiä – 93 % suomalaisyrityksistä saavuttaa vähintään perustason digitaalisen kypsyyden. Eurostatin virallisessa tekoälyn käyttötilastossa olemme EU:n toiseksi parhaat: 37,8 % yrityksistä käyttää tekoälyteknologioita.
Edelläkävijyytemme ei kuitenkaan jakaudu tasaisena tähtipölynä koko kansaan. Kun vuonna 2024 suomalaisyrityksistä 9 % oli edistyneitä, 45 % keskikastia ja 47 % varovaisia, vuonna 2026 edistyneitä on jo 39 %, keskikastia enää 5 % ja varovaisia 54 %. Aiempi keskikasti on siirtynyt lähes kokonaan edistyneisiin, mutta varovaiset eivät ole päässeet liikkeelle lainkaan.
Lisäksi nämä laajat selvitykset katsovat taaksepäin ja tilanne elää vuodenkin sisällä radikaalisti. Stanfordin AI Index 2026 -raportin mukaan generatiivinen tekoäly saavutti 53 % maailman väestöstä kolmessa vuodessa, siis nopeammin kuin PC tai internet. Käyttöönoton aikaikkuna on poikkeuksellisen lyhyt, ja mahdollinen saavutettu kilpailuetu voi kadota kuukausissa. Kun lähes kaikki käyttävät, erottautuminen vaatii jotain muuta kuin käyttöönottoa.
Kilpailuetu on siirtymässä sieltä, käytetäänkö tekoälyä, sinne, kuinka nopeasti ja syvällisesti sitä käytetään.
Tekoälylle ulkoistetaan tylsät rutiinit
Selvityksen mukaan 36 % AI Finlandin datasettien yrityksistä käyttää tekoälyä sisäisten prosessien tehostamiseen. Näistä 52 % tehostaa tiedonhakua ja asiantuntijatyötä, 35 % automatisoi prosesseja ja rutiineja, ja 13 % hyödyntää teollisuus- ja laitetekoälyä.
Työpaikkojen katoamisesta huolestuneille tämä on hyvä uutinen: kyse ei ole kokonaisten työroolien poistamisesta vaan tylsimpien osien ulkoistamisesta. Tarjouslaskenta, tilausten käsittely, raportointi, dokumentointi, eli kaikki ne työvaiheet, jotka syövät asiantuntijan aikaa varsinaiselta asiantuntijatyöltä, voidaan nyt siirtää koneelle.
Suomi on asiantuntijatalous. Meillä on poikkeuksellisen korkea ICT-osaamisen taso ja työikäisen väestön digitaidot, ja asiantuntijatyön osuus taloudesta on suuri. Juuri siksi tekoälyn tuoma muutos tuo meille mahdollisuuden monta muuta maata suurempaan tuottavuusloikkaan.
Asiakaskokemus paranee konkreettisesti
Selvityksen aineistossa 47 % edelläkävijäyrityksistä tuotteistaa tekoälyä omille asiakkailleen. 30 % kehittää asiantuntijatyötä tehostavia palveluita, 23 % teollisuus- ja laitetekoälyä, 17 % agenttipohjaisia SaaS-tuotteita ja 17 % tuotteistettua GenAI-sisältöä.
Näille yrityksille tekoäly ei ole vain sisäinen tehostamistyökalu, vaan se mahdollistaa nykyistä suuremman arvonluonnin asiakkaille.
Aineiston tekoälyinvestointien kokoluokka on maltillinen. Tyypillinen suomalainen AI-hanke jää alle 100 000 euron, ja koko aineistossa on vain kaksi yli miljoonan euron investointia. Toisaalta tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen aikakaudella 100 000 eurolla luodaan jo kokonaan uusia digitaalisia palveluita, joiden rakentaminen olisi vielä pari vuotta sitten vaatinut moninkertaisen budjetin.
Lähivuosien kilpa käydään siis asiakastuotteiden ja -palveluiden digitalisoimisessa taskurahalla, mutta miten sen jälkeen tapahtuu? Ja mitä tekoälyllä ei voi koodata viikossa?
Suomen tuleva supervoima on tutkimus
Stanfordin AI Index 2026:n mukaan Yhdysvallat houkutteli vuonna 2025 yksityisiä AI-investointeja 285,9 miljardia dollaria, mikä on 23-kertaisesti Kiinaan ja 14-kertaisesti Eurooppaan verrattuna. Kun Eurooppa tuotti vuonna 2024 kolme merkittävää AI-mallia, Yhdysvallat tuotti 40 ja Kiina 15.
On selvää, ettemme pärjää volyymilla vaan Suomen (ja Euroopan) on valittava erikoistumisalueensa. Selvityksemme mukaan terveysteknologia ja teollinen tekoäly ovat aineistossa erityisen vahvoja: suomalaisyritykset yhdistävät tekoälyä fyysiseen maailmaan tavalla, jota pelkkä koodi ei voi korvata.
Toinen uniikki kilpailuetu on tieteellinen tutkimus ja tähän liittyy selvityksen kenties tärkein yksittäinen löydös: yritykset, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä, tuotteistavat tekoälyratkaisuja selvästi taitavammin kuin muut. Silti vain 20 % hankkeista sisältää suoraa T&K-yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. 62 % yrityksistä ei tee lainkaan tutkimusyhteistyötä.
Jos siis eilisen kilpailu käytiin tekoälytyökalujen käyttöönotossa, nyt digitalisoidaan asiakastuotteita ja -palveluita, ja seuraavaksi kaupallistetaan tiedettä.
Selvitys kertoo sekä vahvuuksistamme että hyödyntämättä jääneistä mahdollisuuksista. Olemme edelläkävijöiden joukossa – toistaiseksi. Me AI Finlandissa teemme töitä sen eteen, että etulyöntiasema muuttuu pysyväksi.
Lisätietoja
