Vauhtia, investointeja ja korkeaa kunnianhimoa: Mitä Korea opettaa meille AI-aikakaudella?
AI Finland sai huhtikuussa harvinaisen tilaisuuden osallistua Nordic+Korea Innovation Days -delegaatioon, jonka ohjelman järjestivät Pohjoismaiden suurlähetystöt Soulissa. Kolmen päivän aikana pääsimme Hyundain robotiikkalaboratorioihin, korealaisen elektroniikkatutkimuksen ytimeen, Aasian johtavan yliopiston KAIST:n AI Collegeen ja lopulta K.E.Y. Platform 2026 -konferenssiin, jonka teemoina olivat muun muassa Korean AI-visio sekä Korean ja Pohjoismaiden välisen yhteistyön mahdollisuudet tekoälyaikana.
Korea on maailman kärkimaita tekoälykehityksessä usealla eri mittarilla. Tämän vahvisti jälleen tuore Stanford AI Index, jossa Korea nousi kärkeen muun muassa tekoälypatenttien määrässä väkilukuun suhteutettuna. Kolmen päivän syväsukellus Korean yritys- ja tutkimuskenttään toi vastauksia siihen, mikä on siivittänyt maan kehityksen kärkeen.
Koulutus: määrätietoiset panostukset päiväkotilapsista huippuosaajiin
Kunnianhimoinen visio olla yksi maailman johtavista maista tekoälyn saralla näkyy koulutusjärjestelmässä määrätietoisina panostuksina ja rohkeina valintoina varhaiskasvatuksesta yliopistomaailmaan.
Ohjelmointi alkaa Koreassa jo varhaiskasvatuksessa – lapset tutustuvat koodaamiseen omien robottien avulla päiväkodista lähtien.
Aasian MIT:ksikin tituleerattu KAIST (Korea Advanced Institute of Science and Technology) on perustanut oman, itsenäisen AI-korkeakoulun, jonka tavoitteena on tuoda helpotusta maan kasvavaan AI-osaajien pulaan. KAIST:n AI College on osa laajempaa Korean hallituksen aloitetta luoda ”kansallinen AI-osaamisverkosto”; vastaavia korkeakouluja on suunniteltu useaan paikalliseen yliopistoon vuoteen 2027 mennessä. Kiinnostavaa oli käytännönläheisyys ja opiskelijoiden aktiivinen tukeminen esimerkiksi omien yritysten luomiseen.
Fyysinen tekoäly: Korean keskeinen strateginen valinta
Korea on yksi maailman johtavista valmistavan teollisuuden maista, ja myös siksi kiinnostava verrokki Suomelle. Vierailuista välittyi selvästi, että Korea haluaa erottua juuri integroimalla tekoälyn syvälle jo valmiiksi vahvaan valmistavaan teollisuuteensa.
Hyundain robotiikkalaboratoriossa Goyang Cityssä tämä konkretisoitui: Hyundai ei enää ole pelkästään autovalmistaja, vaan robotiikkayritys. Nykyiseen ja kehitteillä olevaan tuoteportfolioon kuuluvat esimerkiksi terveydenhuoltorobotit, palvelurobotit, palonsammutusrobotit ja automatisoitu sähköauton lataus.
Korean tekoälykehitys nojaa vahvasti Hyundain ja Samsungin kaltaisten chaebol-yritysten, Korean suurten perhekonsernien, mittaviin panostuksiin, jotka ulottuvat laajasti yli toimialarajojen elektroniikasta rakentamiseen, laivanrakentamiseen ja viihteeseen. Tekoälykyvykyyksien integroiminen näiden yritysten ydinliiketoimintaan tarkoittaa, että tekoälykehitys ja innovaatiot levittäytyvät koko yhteiskuntaan eri toimialoille, ja luovat kilpailuedun, jota ei helposti kopioida.
Julkiset tekoälylaboratoriot vauhdittamassa pk-sektorin fyysisen tekoälyn kokeiluja
Vierailu Korea Electronics Technology Institute (KETI) ja sen Smart Manufacturing Innovation Centre Ansanissa toi konkreettista ymmärrystä siihen, miten pk-sektorin AI-transformaatiota pyritään vauhdittamaan Koreassa. 90 prosenttia maan yrityksistä on pk-yrityksiä, ja juuri ne usein jäävät teknologiamurroksen jalkoihin, koska konkreettisen ensimmäisen askeleen ottaminen on vaikeaa vähäisten resurssien vuoksi.
KETI ylläpitää julkisesti rahoitettuja testilaboratorioita, joissa pk-yritykset voivat kokeilla fyysistä tekoälyä käytännössä – yrityksille on tarjolla erilaisia palveluja, kuten humanoidilaboratorio, demotehdas, teollisuuden AI-datakeskus ja joustava pilottituotantolinja. Testilaboratoriot toimivat esimerkiksi startup-yhteistyön vauhdittajina; niissä yritykset voivat nopeasti validoida startupin tuotteen sopivuuden omiin tarpeisiinsa.
Mitä voimme oppia ja mitä itse tuomme pöytään?
Korea tarjoaa kiinnostavan vertailukohdan Suomelle monesta syystä: Korean talous on kehittynyt ja kasvanut lyhyessä ajassa valtavaa vauhtia teknologiajättiensä vetämänä, samaan tapaan kuin Suomi kasvoi vuosituhannen vaihteen huippuvuosina Nokian vetämänä. Molemmat yhteiskunnat nojaavat korkeaan koulutustasoon ja merkittävään valmistavan teollisuuden sektoriin.
Vahvuudet tekoälyaikana eroavat: Koreassa on vauhtia, investointeja ja teollista skaalausta – kulttuuri on tunnettu nopeasta päätöksenteosta, jota siivittää kunnianhimoinen tavoite olla yksi maailman top 3 AI-kansakunnista. Suomalaiset – ja laajemmin pohjoismaiset – vahvuudet ovat erilaisia, mutta yhtä todellisia: luottamusrakenteet, eettinen lähestymistapa, toimialakohtainen datakyvykkyys ja startup-ekosysteemi, joka on hiljaa kasvanut maailman kärkeen.
Erinomaisen vertailukohdan lisäksi Korea tarjoaa meille varteenotettavan strategisen kumppanin. Hyvän lähtökohdan tarjoaa se, että kumppanuuden rakentaminen on jo käynnissä mm. kvanttiteknologian, 6G-verkkojen ja kyberturvallisuuden saroilla. Konkreettiset askelet myös tekoälyssä ovat tervetulleita.
Suuri kiitos Pohjoismaiden suurlähetystöille Soulissa erinomaisesta ohjelmasta sekä Pohjoismaiselle ministerineuvostolle ja K.E.Y. Platformille matkan mahdollistamisesta.
Lisätietoja
