AI Baro
AI Baro on AI Finlandin neljännesvuosittainen kysely, joka toteutetaan jäsenistölle kvartaaleittain järjestettävässä AI Finland Forumissa. Tällä sivulla on katseltavissa viimeisimmän kyselyn tulokset sekä ladattavissa edelliset katsaukset kehityskulun seuraamiseksi.
AI Baro Syyskuu 2026: Tekoäly muuttaa työtä nopeammin kuin vähentää sitä
AI Finlandin syyskuun AI Barossa 83 % jäsenorganisaatioista kertoo lisänneensä tekoälyn tuotantokäyttöä viimeisen neljänneksen aikana. Vaikutukset näkyvät jo rekrytoinneissa ja työn sisällöissä, mutta eri organisaatioissa hyvin eri tavoin.
Kyselyyn vastasi 234 AI Finlandin jäsenorganisaatiota syyskuun AI Forumissa. Joka kolmas (37 %) kertoo tuotantokäytön kasvaneen merkittävästi. Suuryrityksistä lähes kaikki (92 %) ovat lisänneet käyttöä. Julkisella sektorilla kasvu on maltillisempaa, sillä merkittävästä kasvusta raportoi 15 %.
AI Baro on AI Finlandin neljännesvuosittainen kysely, joka toteutetaan jäsenistölle kvartaaleittain järjestettävässä AI Forumissa. Vastaajista 31 % edusti konsultti- ja palveluyrityksiä, 29 % suuryrityksiä, 15 % pk-yrityksiä, 12 % startupeja ja 9 % julkista sektoria tai tutkimusta.
Havainto 1
Säästöt ensin, liikevaihto perässä
Yleisin hyöty on kustannus- tai aikasäästö, jonka mainitsee 85 % vastaajista. Laadun paranemisesta kertoo 63 %. Uutta liikevaihtoa tekoälypohjaisista tuotteista tai palveluista saa jo 39 %.
Hyödyt kasautuvat niille, jotka ovat vieneet tekoälyä tuotantoon rohkeimmin. Kun käyttö on kasvanut merkittävästi, organisaatio raportoi keskimäärin 3,8 eri hyötyä. Ennallaan pysyneillä luku on 2,6. Kaupallisista hyödyistä kertoo 63 % rohkeimmista ja 31 % paikallaan pysyneistä.
Havainto 2
Rekrytarve kasvaa useammin kuin vähenee
Tekoälyn on pelätty vievän työpaikkoja. Barometrin mukaan rekrytointitarpeen kasvusta raportoi 28 % ja sen vähenemisestä 23 %. Selvimmin tekoäly näkyy työn sisällössä, sillä 57 % kertoo työroolien muuttuneen.
Organisaatiotyyppien välillä on suuria eroja. Startupeista 44 % kertoo tekoälyn vähentäneen rekrytarvetta ja vain 7 % kasvattaneen sitä. Pienet tiimit skaalaavat tekoälyn avulla. Konsulttiyrityksissä ja suuryrityksissä tilanne on päinvastainen, ja rekrytarve on kasvanut useammin kuin vähentynyt.
Myös investointien koko näkyy. Alle 10 000 euroa tekoälyyn investoineista vain 5 % kertoo rekrytarpeen kasvaneen. 100 000 eurosta 5 miljoonaan euroon investoineilla osuus on 44–45 %. Samoissa organisaatioissa myös työroolit muuttuvat useimmin.
(avovastaukset, n = 192)
Kriittisin osaaminen tekoälyn käyttöönoton edistämisessä organisaatioissa
Vastaajat nostavat tekoälyn käyttöönoton kriittisimmiksi osaamisiksi lähes yhtä usein ihmisiin ja organisaatioon liittyviä taitoja kuin teknisiä taitoja. Muutosjohtaminen on yksittäisenä taitona selvästi useimmin mainittu, ja yhdessä johtajuuden kanssa se näkyy noin joka neljännessä vastauksessa. Yhtä usein mainitaan liiketoiminta-, toimiala- ja prosessiosaaminen, kuten käyttötapausten tunnistaminen, päästä päähän -prosessien ymmärtäminen ja asiakasnäkökulma, sekä tekninen osaaminen, jossa korostuvat agenttien rakentaminen ja orkestrointi, AI-first-ohjelmistokehitys ja integraatiot olemassa oleviin järjestelmiin. Joka viides vastaaja painottaa uteliaisuutta, kokeiluhalua ja kykyä oppia ja poisoppia. Harvemmin mainitaan dataosaaminen, koko henkilöstön AI-lukutaito sekä hallinta, tietoturva ja sääntely. Kokonaisuutena pullonkaula näyttää olevan enemmän ihmisissä ja organisaatiossa kuin teknologiassa.
Tekoäly on siirtynyt kokeiluista arkeen, ja sen vaikutukset riippuvat siitä, kuinka syvälle sitä viedään. Suurin muutos ei kohdistu henkilöstön määrään vaan siihen, mitä ihmiset tekevät. Siksi osaamisen kehittäminen on yhtä tärkeää kuin teknologiainvestoinnit.